Kotona Münchenissä

Puolisentoista kuukautta kestänyt prosessi on nyt vihdoin maalissa ja nimet paperissa - me muutetaan elokuussa uuteen, mahtavaan asuntoon! Alun alkaen oli selvää, että nykyinen kämppä on väliaikainen ja pyrimme vaihtamaan parempaan heti kun parempi löytyy. Asuntomarkkinat ovat Münchenissä lievästi sanottuna haasteelliset, joten paremman löytymisestä ei ollut minkäänlaista varmuutta, mutta lopulta niin tapahtui ja vieläpä lähes puolivahingossa. Toisin sanoen meillä kävi aika hillitön munkki. Ennen kuin olimme kunnolla edes ehtineet aloittaa uuden asunnon etsimistä, tuli suomenkielisessä muskarissa esille, että eräs perhe on muuttamassa pois Münchenistä ja melko pikaisella aikataululla. Juttelin muskaritunnin päätyttyä perheen suomalaisen äidin kanssa ja kerroin, että etsimme pientä kolmiota hyvällä sijainnilla, mielellään kalustettua. Hän puolestaan kertoi, että heiltä vapautuva kämppä on pieni kolmio hyvällä sijainnilla ja kalustettu heidän omilla kalusteillaan, joista suurimman osa

Münchenin asuntomarkkinoilla on suomalaisesta näkökulmasta muutamia todella kummallisia piirteitä, jotka koskevat kaiketi muitakin Saksan kaupunkeja, ja joista listaan tässä nyt päällimmäiset. 1. Ihmiset asuvat vuokralla, myös hyvätuloiset Saksalaisista alle puolet omistaa oman kotinsa. Vertailun vuoksi Suomessa tämä osuus on 73 prosenttia, Espanjassa 78 prosenttia ja Norjassa 83 prosenttia (Wikipedia). Kotinsa omistavien osuus on Saksassa Euroopan ja ylipäätään kehittyneiden maiden alhaisimpia. Syitä tälle on useita, mm toisen maailmansodan aikana tuhoutuneen asuntokannan korvaaminen enimmäkseen vuokra-asunnoilla, mutta ne eivät tunnu täysin selittävän nykytilannetta. Saksalaiset saisivat pankista halpaa lainaa siinä missä suomalaisetkin, mutta he vain asuvat mieluummin vuokralla. Ehkä kyseessä on jonkinlainen äärimmäinen riskinvälttely. Vuokrat ovat myös suhteessa asuntojen hintoihin halvempia, joten yhtä suurta taloudellista kannustetta ostaa oma asunto ei ole. Vuokra-asumisen y

Parin viikon Suomen loma vetelee viimeisiään, huomenna on edessä paluu Müncheniin. Vietimme loman suurimmaksi osaksi suvun kesäpaikalla Itä-Suomessa. Yhdeksi mieleenpainuvimmista asioista tältä reissulta jää sää, eikä missään hyvässä mielessä. Ensimmäiset pari päivää oli hellettä, mutta sen jälkeen lämpötila ei juuri noussut 20 asteen yläpuolelle. Muutamana päivänä jäätiin 15 asteen tuntumaan - keskellä heinäkuuta! Järvessä uskalsin pulahtaa kokonaiset kaksi kertaa, molemmilla kerroilla suoraan saunasta, ja jälkimmäisestä minut palkittiin useamman päivän kestäneellä nuhalla. Toki tällaiset kesät ovat harvassa, mutta on se silti karua sitä pientä ihmistä kohtaan, joka vääntää duunia läpi pimeän syksyn ja kylmän talven mielessään heinäkuun ihana lämpö eikä sitä lämpöä sitten koskaan tule. Muuten on kyllä ollut mukavaa olla Suomessa ja tavata kavereita ja sukulaisia. Tyttö on leikkinyt serkkujen ja pikkuserkkujen kanssa ja saanut hurjasti virikkeitä. Muutama päivä takaperin käytiin