Kesälomalla koto-Suomessa
Parin viikon Suomen loma vetelee viimeisiään, huomenna on edessä paluu Müncheniin. Vietimme loman suurimmaksi osaksi suvun kesäpaikalla Itä-Suomessa. Yhdeksi mieleenpainuvimmista asioista tältä reissulta jää sää, eikä missään hyvässä mielessä. Ensimmäiset pari päivää oli hellettä, mutta sen jälkeen lämpötila ei juuri noussut 20 asteen yläpuolelle. Muutamana päivänä jäätiin 15 asteen tuntumaan - keskellä heinäkuuta! Järvessä uskalsin pulahtaa kokonaiset kaksi kertaa, molemmilla kerroilla suoraan saunasta, ja jälkimmäisestä minut palkittiin useamman päivän kestäneellä nuhalla. Toki tällaiset kesät ovat harvassa, mutta on se silti karua sitä pientä ihmistä kohtaan, joka vääntää duunia läpi pimeän syksyn ja kylmän talven mielessään heinäkuun ihana lämpö eikä sitä lämpöä sitten koskaan tule.
Muuten on kyllä ollut mukavaa olla Suomessa ja tavata kavereita ja sukulaisia. Tyttö on leikkinyt serkkujen ja pikkuserkkujen kanssa ja saanut hurjasti virikkeitä. Muutama päivä takaperin käytiin ottamassa rokotus ja terveyskeskuksen odotushuoneessa se vihdoin tapahtui - Tyttö otti ensimmäiset kunnon kävelyaskeleensa! Oli mahtavaa olla todistamassa kyseistä tapahtumaa ja aikaamme sopivasti minulla oli kännykkä valmiina taskussa ja sain heti napattua videokuvaa. Tyttö on ihan fiiliksissä tästä uudesta taidostaan ja niin on kyllä iskäkin.
Pitkin lomaa tunnustelin sitä, miltä tuntuu olla Suomessa ja toisaalta miltä tuntuu nyt palata takaisin "kotiin" Müncheniin. Vaikka loma oli säitä lukuunottamatta oikein onnistunut ja hauska, koen vahvasti, että nyt oli hyvä aika ottaa pieni breikki Suomi-meiningistä. Toisin sanoen en tullut toisiin ajatuksiin Saksaan muuttamisesta. Lähteminen on tietysti aina vähän haikeaa, tapahtui se sitten mihin suuntaan tahansa, mutta oikeastaan minusta on ihan kiva mennä takaisin Müncheniin. Ja se on hyvä merkki.
Muuten on kyllä ollut mukavaa olla Suomessa ja tavata kavereita ja sukulaisia. Tyttö on leikkinyt serkkujen ja pikkuserkkujen kanssa ja saanut hurjasti virikkeitä. Muutama päivä takaperin käytiin ottamassa rokotus ja terveyskeskuksen odotushuoneessa se vihdoin tapahtui - Tyttö otti ensimmäiset kunnon kävelyaskeleensa! Oli mahtavaa olla todistamassa kyseistä tapahtumaa ja aikaamme sopivasti minulla oli kännykkä valmiina taskussa ja sain heti napattua videokuvaa. Tyttö on ihan fiiliksissä tästä uudesta taidostaan ja niin on kyllä iskäkin.
Pitkin lomaa tunnustelin sitä, miltä tuntuu olla Suomessa ja toisaalta miltä tuntuu nyt palata takaisin "kotiin" Müncheniin. Vaikka loma oli säitä lukuunottamatta oikein onnistunut ja hauska, koen vahvasti, että nyt oli hyvä aika ottaa pieni breikki Suomi-meiningistä. Toisin sanoen en tullut toisiin ajatuksiin Saksaan muuttamisesta. Lähteminen on tietysti aina vähän haikeaa, tapahtui se sitten mihin suuntaan tahansa, mutta oikeastaan minusta on ihan kiva mennä takaisin Müncheniin. Ja se on hyvä merkki.
Kommentit
Lähetä kommentti