Uusi asunto löytynyt!
Puolisentoista kuukautta kestänyt prosessi on nyt vihdoin maalissa ja nimet paperissa - me muutetaan elokuussa uuteen, mahtavaan asuntoon! Alun alkaen oli selvää, että nykyinen kämppä on väliaikainen ja pyrimme vaihtamaan parempaan heti kun parempi löytyy. Asuntomarkkinat ovat Münchenissä lievästi sanottuna haasteelliset, joten paremman löytymisestä ei ollut minkäänlaista varmuutta, mutta lopulta niin tapahtui ja vieläpä lähes puolivahingossa. Toisin sanoen meillä kävi aika hillitön munkki.
Ennen kuin olimme kunnolla edes ehtineet aloittaa uuden asunnon etsimistä, tuli suomenkielisessä muskarissa esille, että eräs perhe on muuttamassa pois Münchenistä ja melko pikaisella aikataululla. Juttelin muskaritunnin päätyttyä perheen suomalaisen äidin kanssa ja kerroin, että etsimme pientä kolmiota hyvällä sijainnilla, mielellään kalustettua. Hän puolestaan kertoi, että heiltä vapautuva kämppä on pieni kolmio hyvällä sijainnilla ja kalustettu heidän omilla kalusteillaan, joista suurimman osan (mukaan lukien keittiön, kts. edellinen postaus) he olivat halukkaita myymään seuraaville asukkaille. Ilmiselvä win-win! Kotiin palatessa huikkasin Vaimolle, että taisin löytää meille kämpän.
No eihän sitä heti tiennyt sopisiko asunto meille. Ensin guuglattiin sijainti ja se vaikutti lupaavalta. Lähellä metroasemaa, ainoastaan pari pysäkinväliä ydinkeskustaan, kantakaupunkimaista aluetta ja kuitenkin muutama isompi puisto kävelymatkan päässä. Seuraavana päivänä saatiin kuvia ja kiinnostus sen kuin kasvoi, joten sovimme, että menemme katsomaan asuntoa ihan paikan päälle. Kyseessä on kaunis noin vuonna 1910 valmistunut talo, jossa on aitoa vanhan ajan tunnelmaa. Sitä on myös itse asunnossa, puulattioita myöten. Sisään tullaan suht isoon eteiseen, josta aukeaa viisi ovea eri suuntiin: kolmeen lähes identtiseen huoneeseen, keittiöön sekä kylpyhuoneeseen. Hauska ratkaisu, joka vaikutti ihan toimivalta. Keittiö oli uusi ja hieno ja muutkin huonekalut näyttivät hyviltä.
Eli homma selvä! No ei ihan heti. Ensin neuvottelimme pois muuttavan perheen kanssa ostettavista kalusteista ja niiden hinnasta. Tämän jälkeen kävin Tytön kanssa tapaamassa vuokraisäntää, jotta hän näkee, että olemme kunnon ihmisiä ja "sovimme taloon", kuten asia minulle ilmaistiin. Pienet paineet oli ehkä niskassa vieläpä kun halusin suoriutua tapaamisesta saksan kielellä, mutta lopulta herra Schmitt osoittautui varsin rennoksi tyypiksi eikä hän nähnyt mitään estettä sille, että me muutamme asuntoon. Saksani riitti myös hyvin. Erinäisistä syistä edelliset asukkaat joutuivat kuitenkin venyttämään virallista vuokrasopimuksen irtisanomista, minkä vuoksi mekään emme päässeet heti tekemään omaa sopimustamme, kunnes vihdoin perjantaina laitettiin nimet paperiin. Koska Saksassa vuokralaisen irtisanomisaika on kolme kuukautta niin sellainen viritys tässä vielä on, että ensimmäisen kuukauden asumme itseasiassa edellisten asukkaiden alivuokralaisina ja maksamme vuokraa heille ja oma sopimuksemme alkaa sitten lokakuusta. Kyseisestä kuukaudesta ja kalusteista teemme toki erillisen sopimuksen pois muuttavan perheen kanssa.
Pientä säätöä siis, mutta ei se mitään, verraten helpolla kuitenkin päästiin ja kämppähän on mitä mainioin. Tietyllä tavalla tuntuu, että tästä tämä Münchenissä oleminen ja eläminen vasta kunnolla alkaa. Avoinna ollut asumiskuvio toi muuhunkin olemiseen väliaikaisuuden tuntua, joka varmasti tästä vähitellen haihtuu, jolloin ehkä itsekin lopulta ymmärtää, että nyt sitä ihan oikeasti asutaan täällä.
Ennen kuin olimme kunnolla edes ehtineet aloittaa uuden asunnon etsimistä, tuli suomenkielisessä muskarissa esille, että eräs perhe on muuttamassa pois Münchenistä ja melko pikaisella aikataululla. Juttelin muskaritunnin päätyttyä perheen suomalaisen äidin kanssa ja kerroin, että etsimme pientä kolmiota hyvällä sijainnilla, mielellään kalustettua. Hän puolestaan kertoi, että heiltä vapautuva kämppä on pieni kolmio hyvällä sijainnilla ja kalustettu heidän omilla kalusteillaan, joista suurimman osan (mukaan lukien keittiön, kts. edellinen postaus) he olivat halukkaita myymään seuraaville asukkaille. Ilmiselvä win-win! Kotiin palatessa huikkasin Vaimolle, että taisin löytää meille kämpän.
No eihän sitä heti tiennyt sopisiko asunto meille. Ensin guuglattiin sijainti ja se vaikutti lupaavalta. Lähellä metroasemaa, ainoastaan pari pysäkinväliä ydinkeskustaan, kantakaupunkimaista aluetta ja kuitenkin muutama isompi puisto kävelymatkan päässä. Seuraavana päivänä saatiin kuvia ja kiinnostus sen kuin kasvoi, joten sovimme, että menemme katsomaan asuntoa ihan paikan päälle. Kyseessä on kaunis noin vuonna 1910 valmistunut talo, jossa on aitoa vanhan ajan tunnelmaa. Sitä on myös itse asunnossa, puulattioita myöten. Sisään tullaan suht isoon eteiseen, josta aukeaa viisi ovea eri suuntiin: kolmeen lähes identtiseen huoneeseen, keittiöön sekä kylpyhuoneeseen. Hauska ratkaisu, joka vaikutti ihan toimivalta. Keittiö oli uusi ja hieno ja muutkin huonekalut näyttivät hyviltä.
Eli homma selvä! No ei ihan heti. Ensin neuvottelimme pois muuttavan perheen kanssa ostettavista kalusteista ja niiden hinnasta. Tämän jälkeen kävin Tytön kanssa tapaamassa vuokraisäntää, jotta hän näkee, että olemme kunnon ihmisiä ja "sovimme taloon", kuten asia minulle ilmaistiin. Pienet paineet oli ehkä niskassa vieläpä kun halusin suoriutua tapaamisesta saksan kielellä, mutta lopulta herra Schmitt osoittautui varsin rennoksi tyypiksi eikä hän nähnyt mitään estettä sille, että me muutamme asuntoon. Saksani riitti myös hyvin. Erinäisistä syistä edelliset asukkaat joutuivat kuitenkin venyttämään virallista vuokrasopimuksen irtisanomista, minkä vuoksi mekään emme päässeet heti tekemään omaa sopimustamme, kunnes vihdoin perjantaina laitettiin nimet paperiin. Koska Saksassa vuokralaisen irtisanomisaika on kolme kuukautta niin sellainen viritys tässä vielä on, että ensimmäisen kuukauden asumme itseasiassa edellisten asukkaiden alivuokralaisina ja maksamme vuokraa heille ja oma sopimuksemme alkaa sitten lokakuusta. Kyseisestä kuukaudesta ja kalusteista teemme toki erillisen sopimuksen pois muuttavan perheen kanssa.
Pientä säätöä siis, mutta ei se mitään, verraten helpolla kuitenkin päästiin ja kämppähän on mitä mainioin. Tietyllä tavalla tuntuu, että tästä tämä Münchenissä oleminen ja eläminen vasta kunnolla alkaa. Avoinna ollut asumiskuvio toi muuhunkin olemiseen väliaikaisuuden tuntua, joka varmasti tästä vähitellen haihtuu, jolloin ehkä itsekin lopulta ymmärtää, että nyt sitä ihan oikeasti asutaan täällä.
Hei!
VastaaPoistaLöysin blogisi, kun googletin Müncheniä. Minä ja mieheni asumme tällä hetkellä Frankfurtin lähellä ja meillä olisi suunnitteilla muutto Müncheniin (tai siihen lähelle).
Meillä on tarkoitus tehdä muutama reissu Müncheniin ja katsella eri alueita, mutta kaikkea kun ei ennätä/voi katsella. Mm. tämän postauksen perusteella tuli mieleeni, että osaisit mahodollisesti kertoilla Münchenistä mukavia asuinalueita?
T, Raija
Hei Raija!
PoistaHeti alkuun on todettava, että München on lähes kauttaaltaan tosi kaunis ja viihtyisä kaupunki, joten mukavia asuinalueita on useita. Riippuu vähän sitten omista mieltymyksistä, mitä haluaa painottaa.
Voin kuitenkin vilpittömästi suositella aluetta, johon olemme juuri muuttaneet, eli Neuhausenia. Tämä on komeaa ja vehreää aluetta, jossa on joitain arvoalueenkin piirteitä, mutta josta löytyy silti elämää ja paljon erilaisia palveluita. Keskustaan on muutaman minuutin metromatka. Eritoten Rotkreutzplatzin ympäristö on mielestäni huippupaikka asua.
Toinen vähän vastaava, mutta keskustan ja joen toisella puolella sijaitseva alue on Haidhausen, jossa useampi suomalainen tuttavani asuu. Se vaikuttaa samoin erittäin viihtyisältä paikalta, vanhoja taloja ja tunnelmallisia pieniä kahviloita ja ravintoloita.
Ensimmäiset kuukaudet Münchenissä asuimme Thalkirchenissä, joka on myös mukavaa seutua, vähän nykyistä aluetta rauhallisempaa. Palveluita ei ole yhtä hyvin tarjolla, mutta toisaalta Isar-joki ja sen rantapuistot ja metsiköt ovat aivan vieressä. Eli jos haluaa johonkin, jossa komeat ulkoilumaastot ovat lähellä, voin suositella myös tätä aluetta.
Keskustan liepeillä sijaitsevat Maxvorstadt ja Isarvorstadt ovat kivoja alueita jo pelkästään sijaintinsa ansiosta. Schwabing on keskustan pohjoispuolella sijaitseva laaja alue, jossa asuu paljon opiskelijoita ja nuoria aikuisia ja jossa sitä myöten on myös paljon kivoja kahviloita ja baareja.
Toivottavasti tästä oli jotain apua. Ja tervetuloa vaan Müncheniin, tämä on oikein viihtyisä kaupunki elää ja asua! :)
Olisin kiinnostunut kuulemaan vielä tarkemmin minkä hintaisia asunnot munchenissa ovat. Meitä kiinnostaa juurikin pieni kolmio hyvällä sijainnilla. Paljonko menee euroja vuokraan ja paljonko tämän päälle maksaa vesi, sähkö yms. Kiitos avusta!
VastaaPoistaMeillä kävin oman kämpän suhteen hyvin, sillä tämä on suoraan sanottuna halpa. Maksamme pienestä kolmiostamme noin tuhat euroa kuussa, mikä sisältää lämmityksen ja veden (eli ns Warmmiete). Päälle tulee sähköstä noin 50 euroa kuukaudessa.
PoistaKovin edustava tämä hinta ei kuitenkaan ole. Vastaavasta asunnosta voi hyvinkin joutua maksamaan jopa 1500 euroa. Sanoisin, että tähän pitää melkein varautua, jos etsii kolmiota suht hyvällä sijainnilla. Kaikki sen alle on sitten plussaa.
Hienoa että asunto löytyi. Etenkin kalustettuna voi se olla vaikeaa. Olen myös kuullut, että Saksassa se on todella vaikeaa, kuten esimerkiksi Berliinissä on hankala tilanne sen suhteen. Meidänkin pitäisi kalustettu asunto löytää, mutta ihan Suomesta. https://www.housemarine.fi/huoneistot/Helsinki
VastaaPoista