Kotona Münchenissä

Oletko lähdössä lasten kanssa Müncheniin? Lue tämä! Aloitin laatimaan postausta jo Münchenissä asuessamme kunnes se jäi Suomeen muuton jalkoihin, mutta ohessa siis lista omista suosikeistani lapsiystävällisten paikkojen joukossa. Paikat on testattu taaperoikäisen kanssa, mutta useimmat toimivat myös hieman vanhempien lasten kanssa. TOP3 nähtävyydet Deutsches Museum Luonnontieteisiin ja tekniikkaan keskittyvä museo, jolla on itseasiassa kolme toimipistettä Münchenissä: varsinainen Deutsches Museum museosaarella Münchenin läpi virtaavan Isar-joen keskellä, liikennemuseo Vehkehrszentrum hieman keskustasta länteen ja ilmailumuseo Flugwerft Schleissheim kaupungin ulkopuolella Unterschleissheimissa. Kaikki ovat mielenkiintoisia ja erittäin lapsiystävällisiä kohteita! Päätoimipiste on iso useamman kerroksen museo, jossa esitellään laajasti luonnontieteitä ja tekniikkaa ja josta löytyy myös iso ravintola, jossa on lasten leikkinurkkaus. Lisäksi museossa on erillinen lasten leikkialue,...

Kahdessakin mielessä: olen jälleen Tytön kanssa kotona ja samalla olemme päättäneet, että palaamme Suomeen. Keskellä kauneinta kesää meille paljastui karulla tavalla, miten yksityisiin hoitopaikkoihin nojaavassa päivähoitojärjestelmässä hommat voi mennä lievästi sanottuna pieleen. Saimme yllättäen kutsun ylimääräiseen vanhempainiltaan, jossa ilmoitettiin, että Tytön päiväkodin vuokrasopimusta ei talon omistajanvaihdoksen vuoksi enää jatketa ja päiväkoti lopettaa toimintansa kolmen kuukauden kuluttua. Tämä tuli kaikille vanhemmille suurena järkytyksenä, ei pelkästään siksi että päiväkoti oli erinomainen, vaan myös koska Münchenin keskusta-alueelta on lähes mahdotonta löytää kolmen kuukauden varoajalla mitään vastaavaa. Oli kuitenkin hienoa huomata, miten vanhemmat reagoivat. Lähes välittömästi alettiin yhdessä suunnitella ratkaisua, joka auttaisi mahdollisiman montaa. Pidetiin kokouksia, esitettiin ideoita ja oltiin yhteydessä kaupunkiin, muihin päiväkoteihin, kiinteistönomistajiin...

Joululomasta on nyt kolme viikkoa takana ja yksi edessä. Tässä muutamia havaintoja, joita olen näiden viikkojen aikana tehnyt. Etäisyys Olin edellisen kerran pidempään poissa Suomesta viitisen vuotta sitten. Silloin oli kyseessä opiskelijavaihto ja siten siis hyvin erilainen reissu nykyiseen verrattuna. Tuolloin elämisen intensiivisyys oli eri luokkaa ja ehdin muutamassa kuukaudessa nähdä ja kokea vaikka mitä ja osittain upota hyvinkin syvälle toiseen maailmaan, minkä jälkeen Suomeen paluu tuntui paluulta ihan erilaiseen todellisuuteen. Monet asiat näyttäytyivät uudessa valossa, enimmäkseen kuitenkin positiivisessa mielessä. Nyt puolestaan tuntuu yllättävänkin tutulta ja normaalilta olla täällä, ihan kuin ei poissa olisi ollutkaan. Osansa toki silläkin, että olin aikanaan opiskelijavaihdossa Serbiassa, joka kulttuurina ja ympäristönä eroaa paljon voimakkaammin Suomesta kuin Saksa. Kyllä nytkin joitain asioita havainnoi ja erottaa selkeämmin, etäisyyden kirkastamalla katseella, mut...

Juuri kun olin ehtinyt asennoitua koti-isyyden (edelleen) jatkumiseen, sähköpostiin kilahti yllättäen viesti - Tytölle olisi tarjolla paikka lähellä sijaitsevasta pienestä yksityisestä päiväkodista. Olimme tietysti kiinnostuneita ja tutustumiskäynnin jälkeen homma oli selvä, otimme paikan vastaan. Tyttö aloittaa sopeutumisjakson helmikuussa ja kaiken mennessä hyvin hän jatkaa kokopäivähoidossa maaliskuusta alkaen. München on tosi mukava paikka asua, mutta kenties juuri siitä syystä joidenkin asioiden järjestäminen voi olla vaikeaa. Näiden joukossa ovat muun muassa asuminen , lasten lääkäripalvelut ja aivan erityisesti päivähoito. Välillä tuntuu siltä, että meidät on suorastaan tarkoitettu asettautumaan hetkeksi Müncheniin, niin vaivattomasti olemme onnistuneet kaiken järjestämään. Ihana asunto löytyi oikeastaan ilman että edes jouduimme sitä etsimään ja siinä missä jotkut vanhemmat ovat olleet lähes epätoivoisia etsiessään lapselleen lääkäriä, me saatiin vain yksi kieltäytymin...

Olen jo pitkään vastannut "puoli vuotta", kun minulta on kysytty, kuinka kauan olemme asuneet Münchenissä. Oikeasti tuo rajapyykki ylittyy kuitenkin vasta ensi viikolla. Kuten usein johonkin uuteen paikkaan muuttaessa tai jotain uutta aloittaessa, alussa aika kuluu hyvällä tavalla hitaasti. Jokaiseen viikkoon tuntuu mahtuvan paljon ja kokonaiseen kuukauteen jo ihan hurjasti kaikkea uutta ja ihmeellistä. Tuntuukin siltä, että olisimme olleet täällä jo paljon kauemmin, vähintään sen puoli vuotta, jonka taisin ekaa kertaa asiaa sen kummemmin ajattelematta päästää suustani jo syyskuussa, jolloin kuukausia oli siis takana vasta neljä ja niistäkin useampi viikko vietettynä kesälomilla Münchenin ulkopuolella. Nyt kuitenkin viikot ovat alkaneet kulua nopeammin. Tietty arkirytmi ja rutiini on muodostunut, ja ihan hyvä niin. Välillä on ollut jopa hiukan kiireistä. Viikoittain on Suomi-koulun opetustunti, johon pitää aina vähän etukäteen valmistautua ja sen lisäksi olen käynyt kah...

Suomi on siitä hauska paikka, että sään voi tarkistaa kalenterista. Sen mukaan yleensä mennään, tosin tännekin asti levisi tieto harvinaisen lämpimistä marraskuun alun päivistä, jotka nyt kai jo ovat historiaa. Säiden suhteen suurin yksittäinen ero Suomen ja eteläisen Saksan välillä onkin ennalta arvaamattomuus: täällä säätila vaihtuu todella nopeasti ja usein yllättävään suuntaan eivätkä lämpötilat aina seuraa loogisesti vuoden kiertoa. Syksy tänne tosin saapui kalenteria noudattaen heti syyskuun alussa, jolloin lämpötila laski yhdessä yössä kolmenkympin hujakoilta vajaaseen 15 asteeseen ja pysytteli niillä main koko kuun ajan. Mistään intiaanikesästä ei voinut siis puhua ja se tuottikin pienen pettymyksen, sillä olin odottanut kesäisten kelien jatkuvan selvästi pidempään. Jos oli syyskuu viileähkö ja lokakuu jotain siltä väliltä, niin marraskuu on nyt sitten ollut puolestaan toistaiseksi oikein kaunis ja lämmin. Yöt ja sitä myöten aamut ovat ajoittain viileitä, mutta päivän yli...

Eli baijerilaisittain Wiesn on nyt täydessä käynnissä. Itse käytin viimeviikkoisen koti-isän vapaaillan tietysti tähän tarkoitukseen ja kävin ottamassa osaa juhlahumuun - hauskaa oli! Kruununprinssi Ludwigin ja prinsessa Theresen vuonna 1810 vietetyistä häistä ja niihin liittyvistä juhlallisuuksista alkunsa saanut Oktoberfest on maailman suurin kansanjuhla, jossa vierailee vuosittain reilu kuusi miljoonaa ihmistä ja jonka yhteenlaskettu liikevaihto on miljardin euron luokkaa. Oluen, nahkahousujen ja marssimusiikin oheen on liitetty nykyään niin paljon muutakin, että festarialueena alusta asti toiminut Theresienwiesen niitty muistuttaa lähinnä suurta aikuisten huvipuistoa. Ilman etukäteisvarausta pöytäpaikkaa on vaikea löytää, mutta todistetusti sekin on mahdollista. Teltoissa on alueita, joihin ei voi tehdä ennakkovarausta ja jos saattuu oikeaan kohtaan oikeaan aikaan, saattaa jostain pöydästä vapautua pari paikkaa. Tällöin on istumisen sijaan varauduttava seisomaan penkeillä, s...

Paluu arkeen kesän ja lomien jälkeen - tai siis oikeammin paluu uuden saksalaisen arjen luomiseen ja opetteluun. Muutimme reilu pari viikkoa sitten uuteen asuntoomme ja monet asiat ovat vielä vähän vaiheessa, eritoten asunnon sisutaminen, mutta fiilis on hyvä. Asunto on mukava ja eritoten uusi asuinalueemme on aivan mahtava. Ei entinenkään ollut huono, mutta tämä nyt vain on vielä parempi. Asumme nykyään Neuhausenissa, joka sijaitsee kaupungin länsipuolella, kahden metroaseman päässä päärautatieasemalta. Täällä on paljon kauniita vanhoja taloja ja joiltakin osin tätä voi varmasti huoletta kuvailla arvoalueeksi, mutta tiiviin rakenteen, keskustan läheisyyden ja hyvien yhteyksien ansiosta täällä on vilkasta elämää ja palveluita laidasta laitaan, erityisesti alueen keskusaukio Rotkreutzplatzin ympärillä. Sivukaduillakin on lähes jokaisessa kadunkulmassa viihtyisän oloinen kahvila tai ravintola - meidän naapuritalon alakerrassa on espanjalainen tapasbaari - ihan siinä määrin, että välillä...

Münchenissä on taas helteistä, iltapäivisin mennään yli kolmenkympin. Heinäkuun alusta lähtien täällä on ollut usein melko kuuma, mutta toisaalta sää on myös ollut suomalaisen ailahtelevaa, säätila saattaa muuttua hujauksessa sateiseksi ja kylmemmäksi. Helteet ovat kestäneet pisimmillään vajaan viikon, jonka jälkeen on taas vietetty muutamia päiviä yllättävänkin viileässä säässä. Täällä varsinainen lomakausi alkaa nyt, elokuun alussa. Lasten leikkiryhmät, muskarit ja muut ovat viimeistään nyt jääneet kesätauolle, joten puuhailemme Tytön kanssa enimmäkseen kahdestaan. Mutta ihan mukavasti meillä menee! Tyttö kävelee jo täysillä ja muutenkin liikkuminen on kehittynyt niin, että uudenlaiset aktiviteetit ovat mahdollisia, näistä päällimmäisenä liukumäet, joihin Tyttö pystyy nyt itse kiipeämään ja laskemaan alas ja joista on tullut ihan suosikkijuttu. Ei paljon pientä päätä palella, alas tullaan isommistakin mäistä. Tässä ei ole Tyttö tullut isäänsä, itse olen aina ollut arka kaikkien...

Puolisentoista kuukautta kestänyt prosessi on nyt vihdoin maalissa ja nimet paperissa - me muutetaan elokuussa uuteen, mahtavaan asuntoon! Alun alkaen oli selvää, että nykyinen kämppä on väliaikainen ja pyrimme vaihtamaan parempaan heti kun parempi löytyy. Asuntomarkkinat ovat Münchenissä lievästi sanottuna haasteelliset, joten paremman löytymisestä ei ollut minkäänlaista varmuutta, mutta lopulta niin tapahtui ja vieläpä lähes puolivahingossa. Toisin sanoen meillä kävi aika hillitön munkki. Ennen kuin olimme kunnolla edes ehtineet aloittaa uuden asunnon etsimistä, tuli suomenkielisessä muskarissa esille, että eräs perhe on muuttamassa pois Münchenistä ja melko pikaisella aikataululla. Juttelin muskaritunnin päätyttyä perheen suomalaisen äidin kanssa ja kerroin, että etsimme pientä kolmiota hyvällä sijainnilla, mielellään kalustettua. Hän puolestaan kertoi, että heiltä vapautuva kämppä on pieni kolmio hyvällä sijainnilla ja kalustettu heidän omilla kalusteillaan, joista suurimman osa...

Münchenin asuntomarkkinoilla on suomalaisesta näkökulmasta muutamia todella kummallisia piirteitä, jotka koskevat kaiketi muitakin Saksan kaupunkeja, ja joista listaan tässä nyt päällimmäiset. 1. Ihmiset asuvat vuokralla, myös hyvätuloiset Saksalaisista alle puolet omistaa oman kotinsa. Vertailun vuoksi Suomessa tämä osuus on 73 prosenttia, Espanjassa 78 prosenttia ja Norjassa 83 prosenttia (Wikipedia). Kotinsa omistavien osuus on Saksassa Euroopan ja ylipäätään kehittyneiden maiden alhaisimpia. Syitä tälle on useita, mm toisen maailmansodan aikana tuhoutuneen asuntokannan korvaaminen enimmäkseen vuokra-asunnoilla, mutta ne eivät tunnu täysin selittävän nykytilannetta. Saksalaiset saisivat pankista halpaa lainaa siinä missä suomalaisetkin, mutta he vain asuvat mieluummin vuokralla. Ehkä kyseessä on jonkinlainen äärimmäinen riskinvälttely. Vuokrat ovat myös suhteessa asuntojen hintoihin halvempia, joten yhtä suurta taloudellista kannustetta ostaa oma asunto ei ole. Vuokra-asumisen y...

Ehdin olla Tytön kanssa kotona kolmisen kuukautta ennen kuin muutimme Helsingistä Müncheniin. Tuona aikana ehdin parahiksi sopeutumaan koti-isyyteen ja löytämään hyvän rytmin, jolla päivät kuluvat sujuvasti. Meidän viikkorytmi Helsingissä sisälsi useita perhekahviloita, joita järjestettiin eri päivinä lähistön eri leikkipuistoissa, ja joissa sekä minä että Tyttö tykättiin kovasti käydä. Lisäksi meillä oli kerran viikossa vauvauinti, kerran viikossa muskari ja ehdinpä vielä olla mukana käynnistämässä oman alueemme leikkipuiston isä-lapsi-kerhoa, jota myös aloimme pitää yhtenä iltana viikossa. Näiden eri harrastusten ja tapaamisten kautta tutustuin naapurustomme ihmisiin, ihan eri tavalla kuin aikana ennen lasta ja kotona olemista. Tavallaan tuntui siltä, että vaihdamme maisemaa juuri, kun hommat olivat alkaneet luistaa. Nyt voin onnekseni sanoa, että hommat alkavat luistaa ja rytmi löytyä myös täällä Münchenissä. Isossa osassa on ollut Münchenin suomalaisyhteisö, johon olemme jo ehti...

Joskus pari vuotta sitten heitin nousuhumalassa kavereilleni, että unelmoin siitä, että Vaimo saa jonkin hyväpalkkaisen duunin Keski-Euroopasta ja minä muutan mukaan koti-isäksi. Voisin pehmentää tätä kirjoittamalla, että puhuin vain puolitosissani, mutta taisin kyllä olla aika tosissani. Silloin meillä ei tosin ollut vielä lasta ja minulla oli sitäkin vähemmän käsitystä siitä, mitä lapsen kanssa kotona oleminen oikeasti tarkoittaa. Tuolloisessa haavekuvassani istuskelin terassilla aurinkoisella ja lämpimällä säällä siemaillen vuoron perään cappuccinoa ja punaviiniä, lueskellen sanomalehtiä ja nautiskellen rennosti keskieurooppalaisesta kaupunkitunnelmasta. Lapsi kai nukkui kiltisti rattaissaan tai jotenkin muuten oli häiritsemättä tätä dolce far nienteä. No, nyt tässä on käymässä siinä mielessä klassisesti, että kun unelmansa saavuttaa, ei se tunnukaan enää niin hienolta. Luvalla sanottuna yllä esitetty haavekuva oli toki täysin epärealistinen - mutta niinhän unelmat aina ovat! ...

Kävimme Tytön kanssa eilen jo kolmatta kertaa Münchenin eläintarhassa. Sinne on meiltä matkaa yksi pysäkkiväli metrolla tai vaihtoehtoisesti noin 1,5 kilometriä kävellen. Otin heti ensivisiitillä vuosikortin (50 e) sillä arvelin, että täällä voidaan vierailla useamminkin. Ja oikeassa olin, eläintarhakäynneistä on tulossa meille säännöllinen ja hauska harrastus. Tyttö alkaa olla sen ikäinen, ettei tykkää vain istuskella rattaissa, ellei sitten ole jotain todella mielenkiintoista nähtävää. Eläintarhassa on! Ehdottomia suosikkeja ovat toistaiseksi olleet isot linnut, pelikaanit ja flamingot. Niitä pääsee lähelle ja ne tekevät kaikenlaista hassua, kuten heiluttelevat siipiä tai ääntelehtivät. Toinen suosikkiosasto on aikuisille vähemmän eksoottinen mutta pienelle lapselle edelleen mielenkiintoinen kotieläinmaailma. Sieltä löytyy paljon myös jo lastenkirjoista tuttuja hahmoja kuten possuja, lehmiä ja hevosia. En ole kyllä aivan varma, osaako Tyttö vielä yhdistää kirjojen kuvat oikeisi...

Ensimmäinen täysi viikko uutta elämää pulkassa. Viikko oli itse asiassa työpäivien osalta vajaa, sillä alkuviikosta saatiin tietää, että torstai on vapaapäivä. Kyseessä oli katolinen pyhä Fronleichnam eli Pyhän ruumiin juhlapäivä, josta en ollut aikaisemmin kuullutkaan, mutta vapaapäivä kyllä kelpasi. Kotona lasta hoitavillahan varsinaisia vapaapäiviä ei ole, duunit pyörii jaloissa päivästä toiseen ihan kirjaimellisesti, mutta kyllähän se vähän helpottaa kun on toinenkin kotona. Torstaiksi sattui vielä kaunis keli ja teimme retken Ismaningin pikkukaupunkiin Münchenin laidalle, jossa vietettiin rento päivä pienen lammen rannalla, talviturkinkin sain heitettyä. Miltä tämä uusi kotipaikka vaikuttaa? Lyhyesti sanottuna München on oikea kaupunki. Tarkoitan tällä sitä, että kaupunki on rakennettu tiiviisti, kortteli korttelilta ydinkeskustasta edeten tuottaen tasaisen korkean asukastiheyden, joka mahdollistaa aidon kaupunkilaisen elämäntavan. Ja siitähän minä tykkään! Joukkoliikenne toimi...

Eilen sain tilaisuuden tutustua Münchenin tarjontaan ilman muuta perhettä. Ja suuntasin, tottakai, jalkapallo-otteluun! Seurakseni sain yhden Münchenissä asuvan kaverin kaverin, johon olin sattumalta tutustunut juuri ennen muuttoamme Helsingissä kun hän oli ollut kaverinsa luona vierailulla, sekä yhden tämän kaverin kaverin kaverin. Nappasimme keskustassa yhdet pre-game oluet ja makkarat ja lähdimme U-Bahnilla kohti Allianz Arenaa. Jo matkalla tunnelma oli riehakas kannattajien kohottaessa henkeä juomalla ja laulamalla. Kyseessä oli kauden viimeinen peli, jossa kaupungin kakkosjoukkue 1860 München pyrki puolustamaan paikkaansa 2. Bundesliigassa 3. liigan Holstein Kieliä vastaan. Ja minkälainen peli olikin! Kiel meni alussa johtoon ja vierasmaalisääntö edellytti Müncheniltä kahden maalin tekemistä, joita ei millään kuulunut. Kunnes sitten 78. minuutilla tuli tasoitus, joka herätti toivon, ja lopulta kuin ihmeen kaupalla lisäajalla 2-1 maali, joka räjäytti stadionin! Paikalla oli 5...

Vaimo aloitti tänään työt ja minä omani. Ehdin ennen muuttoa olla Tytön kanssa kotona vajaan kolmen kuukauden ajan, joten täysin uudesta duunista ei ole kyse, uudesta työympäristöstä kylläkin. Ja ihan mukavasti tämä müncheniläinen editio koti-isyydestä käynnistyi! Hypättiin heti aamulla U-bahniin ja huristeltiin Haidhausenin kaupunginosaan ja siellä Cafe Glückskind -nimiseen kahvilaan, jossa kotona lapsiaan hoitavat müncheninsuomalaiset kokoontuvat aina maanantaiaamuisin. Todella mukavaa porukkaa ja varmasti lapsiystävällisin kahvila, jossa olen vieraillut. Tässä kuva leikkipaikasta ja leikkijästä: Sillä aikaa kun Tyttö nautti siitä, että pääsi vihdoin näkemään muita ihmisiä ja uusia leluja, nautin minä puolestani perinteisen baijerilaisen aamiaisen eli weisswurstia, makeaa sinappia ja pretzel. Ei huono startti päivään! Näillä treffeillä tulemme ehdottomasti käymään myös jatkossa. Lisäksi keskiviikkoisin Münchenissä toimii Suomi-koulu, jossa nimestään huolimatta on kuulemma...

Ollaan itse asiassa jo viidettä päivää, mutta vasta tänään ehdittiin keskustaan ihailemaan Münchenin komeaa vanhaakaupunkia. Ensimmäiset kaksi päivää vierähti ihan täällä omalla alueella tutustuen paikkoihin ja hankkien perustarvikkeita ruuasta astianpesuaineeseen. Meidän lähimarketti (Tengelmann) oli pienoinen pettymys sekä valikoiman että hintojen suhteen - esimerkiksi Tytölle sopivia vaippoja emme löytäneet lainkaan. Seuraavana päivänä kävimme ensin Aldissa, joka on samaa sarjaa kuin Lidl, ja siellä hinnat olivat jo halvempia mutta valikoima vieläkin heikompi. Lopulta löysimme Edeka-ketjun marketin, josta vihdoin saatiin myös oikeanlaisia vaippoja. Olemme sittemmin käyneet parissa muussakin saman ketjun marketissa ja niissä on kaikissa ollut laadukas ja laaja valikoima, joka on ruokaostoksilla kuitenkin se tärkein juttu. Paljon puhutaan siitä, kuinka Saksassa kaikki on halpaa, varsinkin ruoka. Oman lyhyen kokemuksen perusteella kuva on ehkä hieman väärä. En tiedä johtuuko siitä e...

Viikko aikaa muuttoon ja saimme vihdoin tehtyä vuokrasopimuksen Müncheniin. Lähdimme hakemaan kalustettua asuntoa hyvien liikenneyhteyksien varrelta ja sellaisen lopulta saimme, tosin jouduimme hieman tinkimään sijainnista ja kalustuksen tasosta. Yritimme ensin olla yhteydessä vuokranantajiin suoraan, mutta se osoittautui kovin hitaaksi ja hankalaksi. Kun aika alkoi loppua kesken, annoimme toimeksiannon eräälle välitysfirmalle ja sitä kautta tämä kämppä sitten löytyi. München on varsin kallis kaupunki, ainakin mitä tulee vuokriin, ja kalustetuista asunnoista pyydetään kovaa hintaa. Hinta-laatu-suhteeltaan hyvät asunnot viedään heti. Asunto johon nyt päädyimme mahtuu kyllä alunperin hahmottelemaamme budjettiin, mutta ei siis muuten ole välttämättä aivan ihanteellinen. Hyvä puoli on se, että pääsemme kämppään heti saavuttuamme eikä meidän tarvinnut sitoutua liian pitkäksi aikaa. Vuokrasopimus on nyt elokuun loppuun, joten voimme keskikesällä miettiä asiaa uudestaan. Eihän sitä tiedä v...

Nyt se on varmaa. Yli kuukauden mittaisen odotuksen jälkeen Vaimo sai vihdoin eteensä mustaa valkoisella työsopimustarjouksen muodossa. Ehdot olivat jopa paremmat kuin osasimme odottaa, joten tarjous oli helppo hyväksyä. Se on menoa nyt! Kulunut kuukausi on ollut henkisesti stressaavaa monessakin mielessä. Yksi tekijä oli juuri lopullisen vahvistuksen venyminen: Vaimo sai tietää tulleensa valituksi jo ennen pääsiäistä, jonka jälkeen tuleva työnantaja lupasi toimittaa sopimuksen mahdollisimman pian. Homma kuitenkin venyi milloin mistäkin syystä ja välillä alkoi jo tuntua siltä että tuleekohan sitä sopimusta ikinä. Toivottavasti tämä prosessi ei ollut esimerkki siitä missä tahdissa Saksassa asiat yleensä hoituvat. No, vapuksi sopimus sitten vihdoin saatiin ja homma varmistui ja sitä myöden asiasta pystyi kertomaan myös muille kuin aivan lähipiirille. Vielä stressaavampaa  minulle on ollut tulevan muutoksen prosessointi. Vaikka tämä on mahtava mahdollisuus ja monessa mielessä juu...