Kotona Münchenissä

Kahdessakin mielessä: olen jälleen Tytön kanssa kotona ja samalla olemme päättäneet, että palaamme Suomeen. Keskellä kauneinta kesää meille paljastui karulla tavalla, miten yksityisiin hoitopaikkoihin nojaavassa päivähoitojärjestelmässä hommat voi mennä lievästi sanottuna pieleen. Saimme yllättäen kutsun ylimääräiseen vanhempainiltaan, jossa ilmoitettiin, että Tytön päiväkodin vuokrasopimusta ei talon omistajanvaihdoksen vuoksi enää jatketa ja päiväkoti lopettaa toimintansa kolmen kuukauden kuluttua. Tämä tuli kaikille vanhemmille suurena järkytyksenä, ei pelkästään siksi että päiväkoti oli erinomainen, vaan myös koska Münchenin keskusta-alueelta on lähes mahdotonta löytää kolmen kuukauden varoajalla mitään vastaavaa. Oli kuitenkin hienoa huomata, miten vanhemmat reagoivat. Lähes välittömästi alettiin yhdessä suunnitella ratkaisua, joka auttaisi mahdollisiman montaa. Pidetiin kokouksia, esitettiin ideoita ja oltiin yhteydessä kaupunkiin, muihin päiväkoteihin, kiinteistönomistajiin...

Minusta tulee ope! Kesäkuussa Suomi-koulun kevätlukukauden päättäjäisissä yhdistyksen puheenjohtaja mainitsi, että syksyllä on mahdollisesti tarvetta uusille opettajille. Kävin tuolloin esittäytymässä ja ilmoitin kiinnostuksestani. Nyt on sitten varmistunut, että pääsen opettamaan, saan vastuulleni tokaluokkalaiset ja pidän ensimmäiset oppituntini heille parin viikon kuluttua, kun koulun syyslukukausi alkaa. Kyseessä on samalla ensimmäinen työpaikkani Saksassa - erittäin osa-aikainen, kaksi tuntia viikossa - mutta silti tärkeä askel eteenpäin. Münchenin Suomi-koulu on käytännössä iltapäiväkerho, joka kokoontuu siis kerran viikossa. Suomi-kouluja on kymmeniä ympäri maailmaa ja Saksassakin niitä on useammassa eri kaupungissa. Koulujen tarkoituksena on tukea ulkosuomalaisten ja ulkomailla syntyneiden ja kasvaneiden mutta suomea toisena (tai kolmantena) kielenään puhuvien lasten suomen kielen oppimista. Käytännössä kyse on äidinkielen tunneista, joihin sisällytetään myös suoma...